Miksi mä pidän Helsingistä? Siihen löytyy kymmeniä eri syitä aina ravintoloista vapaamieliseen seksuaalikäyttäytymiseen, mutta yksi syistä on se, että ollakseen iso kaupunki, Helsinki on samaan aikaan tosi maalla. Keskustasta ei tarvitse kovin kauaksi lähteä kun huomaat olevasi keskellä metsää.
Tässä alkusyksystä kävimme pienellä porukalla tutustumassa Kruunuvuoren autiohuviloihin. Mahtava retkikohde sunnuntaipäiviin, joka on vähänkuin Helsingin Vatnajökull – se pitää nähdä ennenkuin se katoaa.
Nyt alkaa olla jo sen verran vittumaiset säät, ettei kävelyretkestä saa parasta fiilistä irti, mutta jos jaksaa odottaa kevääseen tai räntäsateita odotellessa säänhaltija siunaa vielä kalenteriin yhden aurinkoisen päivän, on tää vielä nähtävä.
En jaksa alkaa kirjoittelemaan tähän mitään faktatietoja alueesta, sillä siitä on jo kirjoitettu varsin hyvä artikkeli tänne. Yritän tällä vain sanoa kai sitä, että ihmisen pitäisi enemmän tarkastella ympäristöään. Pitäisi itsekin. Näkisi maailman muuttuvan ympärillään ja ehtisi näkemään sen nykyisyyden mikä kohta on historiaa.