Koronan jälkeen

Koronan jälkeen

Hei vaan täältä kotikaranteenista. Vaimoke lähti, kuten joka aamu”yhteiskunnalle välttämättömiin kriittisiin töihin”, kun itse jäin virallisesti tekemään töitä, mutta todellisuudessa käyttämään aikaani edes jotenkin hyödykseni. Suunnilleen kaikki konkreettisesti eteenpäin töitä vievät kuvaukset ynnä muut aktiviteetit on peruttu ja päivän työpanos lähinnä kuluu siihen, että suunnittelen tulevaa. Että niinku ”mitä sitten kun…” -lähtökohdasta.

Tällä hetkellä tuntuu, että kukaan ei enää naureskele WC-paperia ja ruokaa hamstranneille. Kukaan ei enää pidä koronaa ”vain flunssana” – tai ainakaan oikein sano sitä ääneen edes internetissä. Ainakaan omalla nimellään. Meemit alkavat olla lopuillaan ja internet on kääntynyt koronan suhteen passiiviselle odottamiskannalle, jossa jaetaan uutisia ulkomailta, joista voisi päätellä edes jotakin siitä, mihin suuntaan mekin olemme menossa. Useinpien mielestä huonompaan.

Riskiryhmäläisenäkään, se ei sinänsä huoleta, mutta samalla valehtelisin jos väittäisin, ettei tulevaisuus pelota. Juuri se, että virus vaikuttaa suomalaisiin taatusti vielä koko kevään, kenties kesänkin. Se ei katoa, vaan takuuvarmasti palaa – mutta siinä vaiheessa siihen lienee keksitty jo lääkkeitä tai kenties rokotekin.

Sikaflunssan aikanaan sairastaneena on vaikea olla vetämättä yhtäläisyysmerkkejä näiden kahden välille. Silloin maailma tuntui olevan huolissaan ihan samalla tavalla – mutta tällä kertaa myös valtio laittoi ihan uuden vaihteen peliin. En silti osaa oikein uskoa siihen, että kansakunnan muisti olisi kovinkaan pitkä. Heti kun asiat ovat taas turvallisemmin, palaamme normaaleihin rutiineihimme, kuluttamaan, tärvelemään ja muutenkin possuilemaan. Kukaan ei enää pese käsiään tarpeeksi usein tai auta oman kotirappunsa vanhuksia. Ei sikaflunssaakaan enää kukaan muista – ei edes lääkeyhtiöt, jotka lopettivat tehokkaan rokotteen kehittelyn heti kun suurin kohkaaminen on ohitse.

Mutta pohtimani lista ilmiöistä, mitkä ilmestyvät kun pahin on ohitettu ja arkirutiinit palaavat päiväjärjestykseen. Joskus vuonna 2021 voidaan sitten miettiä, mitkä menivät oikein:

1.) Internet pohtii salaliittoja. Lopulta löytyy konsensus, että tämä on jenkkien ja kiinalaisten välistä hybridisodankäyntiä. Taudin aiheuttajasta kiistellään.

2.) Ilkka Remes julkaisee jouluksi 2020 kirjan, joka kertoo mystisesti leviävästä viruksesta.

3.) Kulutus kääntyy rajuun nousuun syksyllä 2020. Stockmann tekee ennätystuloksen Hulluilla Päivillä ja ämpärituotanto kasvaa.

4.) Kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa on useita myymättömiä koronapelejä.

5.) Käsidesien ja hengityssuojaimien hinnat putoavat.

6.) Talvella 2020-2021 näkyy syntyvyyspiikki.

7.) Yhä useammalla suomalaisella on kotonaan varmuusvarasto ruokaa, juotavaa, ristikkolehtiä ja WC-paperia. Ainakin vuoden 2021, jonka jälkeen koko homma unohtuu, niiden sisältö kulutetaan kun ei kaupassa jakseta käydä ja koko homma unohtuu aina seuraavaan pandemiaan ja hamstrausvaiheeseen asti.

Pieniä iloja poikkeukselliseen arkeen tuo kokeilut uusista tuotteista. Vaimoke löysi tämän jostain luontaistuotekaupasta ja otti sen mukaansa. Ihan toimiva, muttei kovin sitruksinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *