Niin kauan kuin muistan, olen huomannut mediassa ja julkisuudessa pyörineitä kummasteluja joidenkin parisuhteiden suurista ikäeroista. On ollut niin juorulehtien TOP-listoja filmitähdistä kuin vakavampien journalismistaan paremmin tunnettujen päivälehtien pohdiskeluja poliitikkopareista. Kaikissa näissä omassa päässä oli aina sellainen latautunut ”mitä toi nyt tossa oikeasti näkee” -tyyppinen taka-ajatus.
Eilen Deedee laittoi omaan instagramiinsa kuvasarjan meidän heinäkuisesta lomareissusta. Poikkeuksena aiempiin vihjaileviin kuviin, allekirjoittaneen pärstä ja IG-linkitys oli selkeästi nähtävissä. Melkein välittömästi Jodelin blogijuoruihin syntyi ketju, jossa ihmeteltiin ikääni ja että ihan varmasti olen yli neljäkymppinen.
Kiitos vaan siitäkin. Ikäkriisiä odotellessa.
Tässä on kai hyvä sanoa, että olen aina naureskellut ajatukselle viidenkympin villityksestä. Siihen kai kuuluu, että vaihdetaan nainen nuorempaan, joten onko tämä nyt sitten laskettavissa varaslähtönä?
Jokatapauksessa, meidän suhdehan ei alkanut ihan tavanomaisella tavalla, kuten eihän ne kai koskaan. Me tavattiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 kesänä, jolloin olin osana MoonTV:n kuvausryhmää kuvaamassa Sipsarit-ohjelmasarjaa kanavalle. Ollaan naureskeltu aika monta kertaa, että jos meille oltaisiin silloin sanottu, missä ollaan yhdessä kaksi vuotta myöhemmin, oltaisiin pidetty sanojaa idioottina. Tai hulluna. Tai molempia.
Sieltä lähtien me kuitenkin tehtiin eri kuvauksia yhdessä, milloin MoonTV:lle ja milloin Vegetuuttiin. Kun Demi lähti opiskelujen vuoksi Vegetuutista, meidän yhteydenpito harveni, kunnes onnekkaan sattuman kautta törmättiin viime kevättalvena uudestaan. Kun vähän aikaa oltiin hengailtu, huomattiin pitävämme toisistamme enemmänkin ja siitä se sitten oikeastaan lähti.
Koska suhteen alku ei oikeastaan alkanut sillä, että kumpikaan meistä olisi etsinyt mitään suhdetta, niin me ei oikeastaan edes käsitelty meidän ikäeroa millään tavalla. Lähinnä naureskeltiin sille, että me puhutaan aikalailla eri tavalla eri asioista ja piruilin aina Demille sen tietämättömyydelle asioista, jotka kuului olennaisena osana mun nuoruuteen 1990-luvulla. Naurettiin silti paljon ja laskettiin leikkiä siitä, että JOS tästä tulis jotain, että kuinka yksi jos toinenkin asia olisi muiden vaikea ymmärtää.
Missään vaiheessa kuitenkaan, ei edes siinä vaiheessa kun tajuttiin molemmat olevamme vakavissamme toistemme suhteen, ei ikäerosta tullut mitään ongelmaa. Deedee on monissa asioissa huomattavasti kypsempi ja aikuismaisempi kuin minä, joka pidän itseänikin eräänlaisena mieslapsena. Huppariaikuisena, jolla on aina ollut vapaus tehdä omanlaisiaan asioita muista välittämättä – siinä, missä Demi on ottanut uskomattoman paljon vastuuta jo todella nuorella iällä ja pystynyt kasvamaan siinä samalla itsekin ihan erilaiseen vastuuseen kuin mitä mä olen itse koskaan ottanut.
Tässä valossa ei hirveän vaikea ymmärtää, että kun meidän ikäeroa käsittelee vain meidän kesken, ei mitään ongelmaa oikeastaan ole. Uskon, että edelläolevasta vastuunottamisesta ja sen myötä tulleesta kypsyydestä johtuen Demin on helppo pitää itsensä ikäisiä miehiä suhteellisen kypsymättöminä ja toisaalta oma lapsellisuuteni, jota itse toki haluaisin kutsua sofistikoituneeksi kypsymättömyydeksi – tasoittaa ikäeroamme.
Toki itse ainakin ymmärrän, miltä iso ikäero suhteen ulkopuolisista ihmisistä vaikuttaa. Mekin ollaan laskettu leikkiä siitä, että kuinka rikkaalta saatan vaikuttaa ulkopuolisten mielestä, kun me kuljetaan yhdessä kaupungilla.
Toki ehkä niitä kaikkein hauskimpia on kuitenkin ne vielä monesti tulevat hetket, jolloin meitä luullaan isäksi ja tyttäreksi. Tähän mennessä näitä tilanteita on ollut vasta yksi.
Tottakai kuitenkin iso ikäero vaikuttaa myös suhteen osapuoliin. Olisi tyhmää väittää, ettei se vaikuttaisi. Meidän kahden kohdalla se on vain yksi niistä asioista, jotka tuntuvat menevän todella hyvin yksiin meidän omien odotusten kautta. Kumpikaan meistä ei odottanut mitään meidän suhteelta, mutta sai paljon enemmän mitä edes tajusi tarvitsevansa.
Ja juuri siksi rakkaat lukijat, tässä suhteessa se, kuinka monta vuotta meidän syntymäpäivillä on eroa, tuntuu aivan helvetin pieneltä (ja turhalta) nyanssilta.