Mä olen hirvittävä pussailufani. Siinä määrin, että mä en ymmärrä miten joku voi suhtautua siihen välinpitämättömästi. Siksi mä ajattelin aloittaa tähän myös sellaisen epämääräisen säännöllisen, pussailukokemuksia listaavan muistelusarjan.
Ensimmäisenä on tietysti mun ensisuudelma. Tietenkin.
Olin jotain viisivuotias ja päivähoidossa ”naapurin tädillä”, jolla oli muitakin saman alueen vastaavanikäisiä lapsia hoidettavana. Myös mua vuotta nuorempi Anna, jonka äiti myöhemmin oli mun rehtorina ala-asteella. Sulkeuduttiin Annan kanssa erinäisten toimien jälkeen vaatekaappiin piiloon, jossa kenkien päällä istuessa ja takkien helmojen kutitellessa päälakiamme, sitten tosi ujosti moiskautettiin sellainen tosi nopea pusu. Ja oltaisiin varmasti pussattu uudestaankin, ellei meidän hoitotäti olisi yllättänyt meitä repäisemällä vaatekaapin oven auki ja huudahtamalla ”MITÄS TÄÄLLÄ TAPAHTUU?”.