Nonni. Tässä sitä ollaan, lounaalla Berggassa. Tää kyseinen kahvilahan aloitti Karhupuiston kyljessä, entisissä Makuunin tiloissa joskus alkuvuodesta 2014. Oon käynyt täällä ennenkin, mutta ensimmäisen kerran nyt lounaalla.
Yleensä välttelen ilmiselviä hipsteriravintoloita, mutta yhä enenevässä määrin oon alkanut tykkäämään niiden valikoimasta. Berggassa käytännönläheinen erikoistumisentarve on tosin itsestäänselvä. Paikasta ei löydy sen enempää Coca-Colaa kuin Pepsiäkään, mutta itsetehtyä inkiväärijuomaa löytyy. Ämpärikaupalla.
Lounasvaihtoehdot, jotka omalla käynnilläni tänä kauniina perjantaipäivänä löytyivät, eivät hirveästi houkuttaneet. Sienipasta, lohi riisin kanssa ja jokin kolmas mikä ei jäänyt mieleen edes sen vertaa, että muistaisin sen nyt kirjoittaa tähän ylös. Ei liene ole hirveän vaikea arvata näistä mikä oli se suurin synti. Kuka jumalauta syö lohta riisin kanssa? Perunamuussi, anyone?
Mietin hetken sienipastan kohdalla, mutta päädyin paikan salaattivalikoimiin. Berggassa on samanlainen salaattibaari kuin pari vuotta sitten ihannoimassani Cafe Javassa ympyrätalon kulmalla, joka tosin lopetti jo aikaa sitten. Sillä erolla, että Berggan täytevalikoima on huomattavasti pienempi. Mitään lihasisältöä ei näy eikä varmaan ole tulossakaan, joten myös näissä vaikuttaa lähestymistapa varsin vihervasemmistolaiselta. Vaikka itse olisin tosi mielelläni nähnyt valikoimissa hyvän kanavaihtoehdon, niin salaatti itsessään oli tuore ja raikas. Ei hajuakaan nahistumisesta, vaikka olinkin liikenteessä myöhemmin – jo lähempänä puoli kahta iltapäivällä. Kaikinpuolin siis hyvä vaihtoehto, mitä Berggan lounasvaihtoehdoista saattaa löytää.
Sinänsä itselleni positiivinen yllätys on myös paikan jälkiruokateet. Aivan liian monesti sitä törmää siihen, että lounasruokailijoille on tarjolla sitä ”ilmaista” keltaista liptonia kun tiskin takaa saa tilattua mahtavia haudutettuja teelaatuja. Bergga ei nöyrry tähän, vaan lounasruokailijoille kuuluu ruokailun hintaan myös paikan mahtava teevalikoima. Tuo jos jokin on mahtava peruste valita Bergga lounasravintolakseen – ainakin jos on aikaa jäädä hetkeksi paikoilleen lounaan jälkeen, vaikka naputtelemaan tällaista tekstiä.
Ai niin. Jos jotain hyvää, niin jotain huonoakin. Nimittäin Berggan korvapuustit. Älkää helvetissä sortuko niihin! Niissä tiivistyy kaikki se, mikä nykyajan kirgiisihenkisessä hipsterikalliossa on pahaa. Tyyli ennen tarkoitusta. Ja mikä on korvapuustin tarkoitus? Näyttää hyvältä tiskillä kun siihen on lätkäisty 2,5 euron hintalappu? Ei! Se on jumalauta maistua hyvältä! Korvapuustin absorbointi pitää tuntua perkele soikoon suurimmalta synniltä sitten ristuksen ristiinnaulitsemisen! Siinä pitää olla SOKERIA! Ja jumaliste aitoa VOITA! Ja PALJON! Ei mitään helvetin hipsteripiiperryksiä, jolla saadaan korvapuustiin aito pahvin maku pienellä pikantilla asfalttiaromilla. Mitä vittua Bergga? Minne on kadonnut mummon korvapuustien reseptit? Missä vaiheessa korvapuusteiltanne on leikattu pallit? Jos en tietäisi että korvapuustiin ei lihaa kuulukaan, luulisin syöneeni kasviskorvapuustin!